6.11.2014

NON CAPISCO - ELI HIEMAN ITALIAN OPPIMISESTA

12

Eilen mä lupasin itselleni että lähen aamulenkille, mutta herätessäni ulkona vallitseva sääilmiö muistutti monsuunin ja pienen tornadon sekoitusta, joten kummasti jumituin tähän tietokoneelle. Oikeesti mun pitäis myös vähän ruveta siivoilemaan ja kertaamaan italiaa, mutta well aikaansaavuus ei oo koskaan kuulunut mun vahvuuksiin.

Joku sanoi mulle, että aika rohkea veto lähteä puoleks vuodeks maahan, jonka kieltä en osaa sanaakaan. Mähän en siis ole koskaan opiskellut italiaa ja kun saavuin tänne mun small talk meni jokseenkin näin: ciao - Kaisa - finlandese - grazie - prego - ciao ciao! Eikä se tosta hirveesti oo kyllä parantunut. En ollut stressannut tota kieliasiaa paljoakaan, joten oli se vähän isku vasten kasvoja, kun huomasin että paikallinen englannin taso on nyt mitä on. Perheessä mä puhun siis pelkästään englantia ja alkuun olin aika epätoivonen, että miten helvetissä mä aijon opettaa sitä kolmelle lapselle, jotka osaa sanoa "My name is..." ja siinä kaikki. Mutta siinä leikkien ja pelien lomassa vähitellen ja kyllä kuudessa viikossakin mitä täällä oon ollut, on tapahtunut jo hirveesti edistystä. Lisäks on tosi helpottavaa, että oon ite oppinut jotain avainsanoja italiaks, joten nykyään pystytään jo oikeasti vähän kommunikoimaan. Niin ja onneks on google translator aina käytettävissä! Ja vanhempien kaa ei luojan kiitos oo kertaakaan tullut mitään ylitsepääsemätöntä kielimuuria vastaan.

Mutta niin, siitä italian oppimisesta. Alotin kolme viikkoa sitten koulun ilmaisella italiano per stranieri -kurssilla. Tunnit mulla on kolme kertaa viikossa, aina kaks h kerrallaan. Yksityisessä koulussa opetus ois varmaan laadukkaampaa, mutta koska oon täällä niin pitkään ja haluun oppia italian ihan vaan itteäni varten, niin totesin että toi on paras vaihtohto. Opettaja saa multa kyllä myötätuntopisteet kärsivälliyydestä, sillä meitä on A1 ryhmässä n. 10 oppilasta, joista kukaan ei puhu italiaa ja osa ei edes englantia. Puolet italialaisista on kertonut mulle kuinka italiaa, on todella hankala oppia ja toiset taas että ei se oo ollenkaan vaikeeta. Defence Language Instituten mukaan italia on vaikeustasoa 1 (asteikolla yhdestä neljään), kun taas suomi tasoa 3, oppia englantia äidinkielenään puhuville. Noh mähän en ole natiivi englannin puhuja, mutta kyllä toi vähän lohduttaa. Verbit on pahoja, eikä olla päästy kun vasta preesensiin... Sillä samoin kuin suomessa italiassakin, jokaisella persoonalla on oma muotonsa. Mutta ton sentään pystyn käsittämään, ja oma kompastuskivi onkin ehdottomasti femmina-masculina. Italiassa jokaisella sanalla on "sukupuoli" eikä siinä oo kerrassaan mitään logiikkaa että tuoli on la sedia, mutta pöytä il tavolo. Ihan oikeasti, MIKSI?! Ikävöin suomen sukupuolineutraaliutta, kun niin tytöille kun pojille voi huutaa vaan "hyvä", kun täällä se on joko "bravo" tai "brava!" (ja kyllä, olen mokannut tossakin kerran, oli kiusallista)

Varmasti mä oon oppinut jotain, kun ottaa huomioon, että lähdin ihan nollasta, mutta silti turhauttaa kun en pysty kommunikoimaan italiaks ollenkaan. Välillä kun kuuntelen puhetta saatan ymmärtään, mistä keskustellaan esim. koulusta, urheilusta, jne. ja välillä se sit vaan on blablablaaa "ooh tunnistin sanan!!!" blablablaaa... Opettaja kannustaa meitä kokoajan puhumaan ja käyttämään kieltä, mutta kun osaan vaan kerota itestäni: "Mi chiamo Kaisa. Io vengo dalla Finlandia. Io ho 19 anni. Sono una ragazza alla pari e abito a Rimini" niin ei tolla paljon keskusteluja rakenneta. Yritän kuitenkin parhaani ja myös pelaan dualingoa päivittäin enkä voi muuta kun suositella muillekin, jotka on samassa tilanteessa! Vähän harmittaa, etten tajunnu alottaa jo Suomessa, mutta kyllä tää tästä pikkuhiljaa. Motivaatio oppimiseen on valtava, varmaan parempi kun englantia tai ruotsia kohataan koskaan koulussa, haha. Täällä mulla nimittäis on ihan konkreettinen tarve oppia ja selkä vähän seinää vasten, niin kummasti kiinnostaa. Eli kyllä tää tästä, vaikka mun käytetyin lause onkin yhä "Io non parlo italiano."

TRANSLATION: Thoughts about learning italian (use google translator if you really wanna know more, haha). My most used sentence is still "Io non parlo italiano" but baby steps, baby steps. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti