18.2.2015

IN NAPOLES YOU'LL NEVER KNOW THE TIME BECAUSE THEY'LL STEAL YOUR CLOCK

N1N2N3

Nähdä Napoli ja kuolla, tällaisilla viisauksilla mut oli varustettu reissuun, mutta elossa ollaan. Eikä meiltä ees varastettu mitään - onneksi. Mutta en mä tuolla Italian mafian ja maailman parhaan pizzan kehdossa vietettänytkään kuin yhden sunnuntain. Eikä edes päästy näkemään yli miljoonan asukkaan kaupunkia koko katastrofaalisuudessaan, sillä siellä juostiin maratonia ja suurin osa keskustan kaduista oli suljettu autoilta. Napoli ei oo millään muotoa kaunis kaupunki, se on likainen, ruma ja liian täynnä ihmisiä. Mutta sen lähellä onkin sitten kaikkea aika mieletöntä, oottakaa vaan kun saan kuvia mukattua! Italiassa mitä etelämmäks mennään sitä väkevämpää on viini, maukkaampaa ruoka ja kirkkaamman sinistä meri. Rämisten kulkevan lähijunan ikkunoista avautu maisemat sinne oikeaan Italiaan vuoristoa, azzurron väristä vettä, loputtomasti ulkona naruilla kuivuvaa pyykkiä, enemmän tai vähemmän ränsistyviä taloja ja sitrushedelmäpuita silmänkantamattomiin.

Mun pari viime päivää on au pair -duunin osalta ollut ihan super helppoja, joten tää mun postaustahti on ollu uskomaton, haha. Kuvien muokkauksen lomassa oon lähettänyt työhakemuksia, kuusi viikkoa Suomeen paluuseen...odotan kauhistuneen innostuneen kauhistuneena.

TRANSLATION: But I don't even have a clock. And fortunately anyone didn't rob anything from us. Napoles is not pretty city. It's dirty and messy chaos. But the places around the city - wow. Just wait for the pictures. From windows of  local train I felt the real Italy: mountains, azzurro blue see, balconies full of laundry, more or less run-down buildings and citrus trees everywhere.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti