13.3.2015

YOU CAN'T STOP THE WAVES BUT YOU CAN LEARN TO SURF

6
7891011

Italiassa on kevät. Täydellinen sää, aurinko paistaa, nurmikot ja tienpientareet on täynnä kukkia, illat on vielä kylmiä, mutta ilmassa ihan tuoksuu keväälle. Kaikki kaverit fiilistelee, että kuvitelkaapa kuukauden päästä sit kun on oikeesti lämmin. Tossa kohtaa mun tekee mieli vähän itkeä, sillä mä en oo sillon enää täällä. Yritän uskotella että parempi lähteä nyt, kun Rimini ei vielä ole se paratiisi mitä se kesällä tulee olemaan. Että on helpompi lähteä nyt. Mutta se on vaan sellainen valhe, mitä kerron itselleni ettei sattuisi niin paljon. Tuntuisi niin pahalta. Täällä on niin paljo mitä tulen ikävöimään. Tavallaan on ihan kiva mennä kotiin, jollain tapaa odotan ihan innolla, mutta ongelma on ettei mun aivot oo ihan tajunneet, etten mä mee Suomeen lomalle. Vaan sitten siellähän ollaan joku X määrä kuukausia, ilman tietoa millon tuun takaisin.

Viime päivät on ollu hyviä. Oon vihdoin selättänyt mun flunssan ja päässyt taas juoksemaan. Vastapainoks sitten oonkin sitten tällä viikolla syönyt jo kolmesti (joo luitte oikein) jäätelöä. Kesäkunto, katellaan sitten ensi vuonna. Oon vähän vahingossa lopettanut italian tunneilla käymisen, kun toi sää ei oikein motivoi istumaan luokassa ja rupesi tuntumaan etten mä opi siellä mitään. Pitäis kuitenkin varmaan käydä sanomassa heipat mun opettajalle, jonka pedagogiset taidot ei ehkä ollut ihan huippua, mutta joka oli tosi mukava ja halus aina tietää mitä mulle kuuluu. Ja on kysynyt muun muassa kolmesti millainen sää on Oslossa, johon oon aina vastannun ”Non lo so perchè sono finalandese ja sitten se oli aina kamalan pahoillaan, ahaha.

Viikko sitten kävin myös tänne vaihtoon tulleen suomalaisen tytön kaa kahveilla, joka lopulta veny monen tunnin mittaseks, koska oli vaan niin kiva päästä puhumaan äidinkielellä. Eikä pelkkä se kieli, vaan kulttuuri, ymmärtäminen. Se ettei tarvinut nopeasti lisätä, että vaikka mulla on välivuosi, niin ei en oo tyhmä, mut Suomessa ei vaan kävellä korkeakouluihin sisään samalla tavalla kuin monessa muussa maassa. Tai että oon pelannut säbää kuus vuotta, mutta sä et varmaan edes tiedä mitä se on.

Tuli vähän tällainen pidempi höpöttely postaus, mutta ettei menis liian positiviseks, niin vikoja viikonloppuja Italiassa viedään, arvatkaa minne mä matkustan? No en v*ttu mihinkään, trenitalia on lakossa. No edellisestä kerrasta onkin jo hetki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti