2.4.2015

TUTTO É IN DISORDINE

12
34.156789

Tutto é in disordine. I capelli. Il letto. Le parole. La vita. Il cuore.

Suomi. Koti. Oma sänky. Sydän joka ei tiedä miltä tuntuu ja pää joka ei tiedä edes miltä pitäisi tuntua. Kaaos. Ulkona on kamalan ruman näköistä, harmaata ja lumen rippeitä. Kaipaan jo nyt Italian aurinkoa. Matka meni hyvin, juna oli vaan 10 minuuttia myöhässä ja en joutunut odotella bussia Milano Centralessa käytännössä ollenkaan ja Tukholmaan lentäessä mulla oli kokonainen penkkirivi itelläni. En ollut punninnut mun matkalaukkua ja kentällä vakaa näyttikin sitten 27 kg. Sen jälkeen kun olin kertonut, että oon asunut täällä puoli vuotta, siirtänyt pari hassua vaatetta käsimatkatavaroihin ja pullo limoncelloa ja hiustenkuivaaja oli lentämässä roskiin sanoi tää super mukava virkailija mulle "Että ei herranjumala, pullo limocelloa ethän sä tota voi heittää menemään, pistä takas, pistä takas, kirjotan sulle tähän 25 kiloa." Italialaiset ♥ Kun kaikki meni noin nappiin olin ihan varma, että jotain täytyy vielä mennä pieleen ja lopulta venasinkin Arlandassa reilu 45 minuuttia myöhästynyttä lentoa ja myös mun lemppari nilkkurit hajos. Koneen laskeutuessa Helsinki-Vantaalle kahdeksalta Suomen aikaa oli fiilis vaan epätodellinen.

Koska lensin aprillipäivänä olin huijannut kaikille mun kavereille että tuun 2.4 ja kävinkin vielä illalla yllättämässä muutaman tytön. Paras aprillipila ikinä, kaikki vaan kilju ja huusi että "mitä sä teet täällä!?" Oli ihan mielettömän hauskaa ja olin niin sekasin ja megainnoissani, että olis tehnyt mieli käydä moikkaamassa montaa muutakin. Mutta kun herätyskello oli soinut aamulla 5.50 ja takana oli yli kolmetoista tuntia matkustamista, niin jätin pidemmät automatkat suosiolla väliin. En vaan vieläkään voi uskoa, että täällä mä olen.

2 kommenttia: